Kosmoksessa tavataan – Jack Cheng

Kirjareppu on huomenna. Kaikki mitä sen eteen on voitu tehdä on nyt tehty ja saan vihdoin luvan kanssa lukea jotain ihan muuta kuin fantasiaa. Pakko sanoa, että yhtään minkään kirjallisuuden pakko-lukeminen ei kerta kaikkiaan suju meikäläiseltä, joten nämä muutamat kuukaudet ovat olleet tuskaa. Olen yrittänyt helpottaa oloa esimerkiksi kuuntelemalla äänikirjoja, kuten tämän kyseisen teoksen. Kuuntelin tämän siis englanniksi.

Kosmoksessa tavataan oli sellainen “pakko saada jotain helppoa nyt heti kiitos” ostos. Kyseessä on lastenkirja, jonka päähenkilö Alex tulee melko erikoisesta perheestä. Alkuun lukija ei tiedä hänestä juurikaan muuta kuin hänen nimensä, hänen sankarinsa (Carl Sagan, jonka mukaan Alex on nimennyt myös koiransa) sekä hänen mielenkiintonsa ulkoavaruutta kohtaan. Kirja alkaa siitä, kun Alex on päättänyt nauhoittaa erilaisia ihmiselämään kuuluvia ääniä kultaiselle iPodilleen, jonka hän aikoo lähettää avaruuteen. Hänellä on tätä varten jo rakettikin, ja ainakin lentosimulaattorin mukaan raketissa pitäisi riittää tehot irtautua ilmakehästä.

Alex lähtee kohti avaruushullujen kerääntymistä. Hän on saanut luvan äidiltään, joka kirjan alussa vaikuttaa vaikeasti masentuneelta. Alex on tehnyt äidilleen viikon ruuat etukäteen, jotta tämä ei näänny nälkään Alexin ollessa pois. Myös Alexin isoveli Ronnie tietää Alexin reissusta, ja sallii sen, sillä Alex maksaa matkansa itse. Ronnie on kiireinen urheiluagentti Los Angelesissa, eikä hän ehdi vahtimaan pikkuveljeään.

Pakko sanoa, että tässä kirjassa oli paljon enemmän sisältöä, kuin osasin ennakkoon odottaa. Kirjassa käsitellään todella vaikeita asioita Alexin silmin, ja äänikirjana tämä oli välillä todella sydäntäsärkevää kuultavaa. Aikuisen näkökulmasta kirjassa on paljon enemmän kuin mitä siinä ääneen sanotaan, mutta koska asiat suodattuvat lapsen silmien läpi, on niitä jollain tapaa helpompi ottaa vastaan.

Aula & Co
2017 (Suom. Terhi Kuusisto)
ISBN 978-952-7190-68-5
324 s.
☆☆☆☆

Kirjastosta lainattu

2 Comments

  1. Tämä varmaan toimii äänikirjana varsin hyvin, kun kirja on periaatteessa translitteraatiota (fiktiivisistä) äänityksistä. Samoin uskoisin että Atwoodin Orjattaresi olisi hyvä äänikirjamuodossakin. Tykkäsin tästä luettuani sen heti Ali Benjaminin Mitä sain tietää meduusoista perään. Niissä oli yllättävän paljon samaa ja kolmantena samankaltaisten teosten nippuun laittaisin vielä R.J. Palacion Ihmeen. (Bloggauskin tulossa viimein tällä viikolla kun Blogistanian kirjallisuuspalkintohommat ovat viimein takana.)

    Pakkolukeminen on kamalinta, mitä tiedän, joten symppaan fiiliksiäsi. Olipa kyseessä sitten lukiossa tai yliopistossa jollekin kurssille luettava romaani tai sitten vaikkapa arvostelukappale, joka tuijottaa syyllistävästi lukupinosta aina kun valitsee jonkun muun kirjan ja sitten tarttuu viimein siihen välteltyyn teokseen. Onneksi valitsen arvostelukappaleeni huolella, että harvoin tulee pettymyksiä, vaikka kirjojen arvottaminen lukemisjärjestykseen onkin välillä haastavaa.

    Pakkolukeminen tekee kirjan lukemisesta jollain tapaa ahdistavaa ja kirja saa huonomman arvosanan tai epämiellyttävän lukukokemuksen leiman, jota sillä ei varmastikaan olisi ollut, jos teokseen olisi tarttunut omasta tahdostaan milloin tahansa muulloin. (Tosin joskus kursseille luetaan teoksia, jotka eivät välttämättä olisi olleet hyviä erilaisessakaan mielentilassa.)

    Like

    1. Ihan ensiksikin iso kiitos sinulle ja muille Blogistanian palkintorumbaa tänä vuonna pyörittäneille bloggareille. ❤ Parina vuonna olen ollut siinä hommassa mukana ja on siinä tekemistä!

      Pakkolukemisessa jännää on se, että vaikka niitä kirjoja lukisi muuten ihan mielellään, niin heti kun kirjoille laitetaan dedis ja sanotaan että "näistä sulla pitää sit olla muuten joku järkevä mielipide", mielenkiinto läsähtää kummasti. Onneksi tämmöisiä massiivisia luku-urakoita ei tule eteen kovin usein ja toivottavasti ensi kerralla olen lukenut edes joitakin niistä kirjoista, jotka mun on tarkoitus esitellä. xD Nyt kävi niin ikävästi, etten ollut lukenut yhtäkään.

      Mulla odottelee muuten lukupinossa sekä tuo Palacion Ihme, että Benjaminin Mitä sain tietää meduusoista. Voisinkin lukea ne nyt seuraavaksi. ❤

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s